ja nyt on muka jo lokakuu

syksy tuli vähän varkain
sehän oli ihan äsken ku mä matkasin roippedeni kans torniosta etelään
ja jännitin ekaa työharjottelupäivää

enkä oo oikeen vieläkään tajunnu etten asu enää pohjosessa

pysähdy hetkeks

joskus elämästä ja maailmasta luulee hetken hahmottavansa jonku eheän kuvan, kokonaisuuden
vaikka oikeesti ne on pirstaleisia, täynnä aukkoja tai virheitä

mut ehkä just ne säröt tekee niistä niin kauniita

talvihorros

mä oon niinku siili
mä haluaisin lähteä muuttolintujen matkaan
mut nyt jo viimiset huutelee mulle taivaalta "myöhästyit!"
mä siis kietoudun syksyn lehtiin ja harmauteen ja pimeyteen
ja herään vasta keväällä

yksi väsynyt matkustaja

kolmessa viikossa seikkailin yheksässä maassa
ja vielä useemmassa kaupungissa

kävelin kilometrejä rinkka selässä tai ilman
istuin junassa, bussissa, laivassa ja lentokoneessa

eksyin ja kohtasin kielimuurin

jäin yksin metrotunneliin
humalluin pelkästä matkustamisen riemusta, liikkeestä

  toivoin pääseväni jo kotiin

ja kotiin päästyäni halusin jo jatkaa matkaa

hylätty kruunuvuori

joku näissä hylätyissä mestoissa kiehtoo

ehkä se pysähtyny fiilis, tää on ollu jonku koti joskus

ja varmaan monen muun väliaikanen yösija myöhemmin

mitähä näissä huoneissa on puhuttu ja duunailtu
kuka näitä lehtiä on lukenu
kuka tässä tuolissa on istunu ennen mua

eksyyköhän joku joskus tulevaisuudessa mun kotiin miettimään samoja juttuja?
kuvat otti iris eli irde eli ystävä vuosien takaa

ensimmäinen kevät

tää on jokakeväinen homma
aurinko alkaa paistaa, lumet sulaa
ja meikä herää talvihorroksesta, tuntuu ku syntyis uudestaan
kaiken näkee jotenki uusin silmin

heräämisen mukana meikä saa alleen levottomat jalat
kai mulla on sellaset kokoajan, keväisin ja syksysin se vaan korostuu

torniojokiki heräilee, mitä jos hyppäis jäälauttojen matkaan?

jäistä menoo

vaikka tää on mun kolmas talvi torniossa en ollu ennen käyny jäällä
siispä tuumasta toimeen ja koirat matkaan!

meikä näyttää melko pieneltä arskan ja reiskan rinnalla
arska ja reiska, ne on kyl sellaset lähikapakan kanta-asiakkaiden nimet
vaikka lähinnä niiden omistajat taitaa olla

kesä, tuu takasi

sain yllättäen parit filkkakuvat kesältä

 kuvat©alexander

näissä on jotenki huoleton fiilis
vaik oikeesti huoleton voi kai olla vaa muksuna
sillonku ei kesällä tienny ees mikä viikonpäivä on koska ei tarvinnu
ja sillonku suurin murhe oli se et kaveri lähti mökille koko heinäkuuks
ne kesät kesti aina ikuisuuden

näin sä pidät breikin

mä en kyl pidä mitää breikkei
ei täs oikee kerkee
tuntuu et elän täst sykkeestä ja rytmistä ja jatkuvasta liikkeelläolosta
oon onnellinen



tälläst me dunailtii
meitsi starailee tuotantotiimin lisäks myös ite videolla!

syyslevottomuus

ennen kävin etelässä vähänniinku hengittämässä
ja sit tulin takasin pohjoseen oottamaan seuraavaa kertaa

nyt oon kai jotenki juurtunu tänne
ei enää oo tarvetta lähtee pois

paitsi levottomat jalat ja levoton mieli mulla on joka syksy