22 joulukuuta 2011
21 joulukuuta 2011
19 joulukuuta 2011
14 joulukuuta 2011
02 joulukuuta 2011
ei mitään sanottavaa
24 marraskuuta 2011
liian läskejä skeittaamaan
skeittaa ja kuole! mää ainakin melkein kuolin ku yritin skeittailla tosa tiistaina. hetken kävi mielessä että oonkohan mä yksinkertasesti liian vanha
mut sit näin itestäni otetut kuvat ja näytän kyllä aika lailla joltai kasper15veeltä et jooo
mut sit näin itestäni otetut kuvat ja näytän kyllä aika lailla joltai kasper15veeltä et jooo
20 marraskuuta 2011
12 marraskuuta 2011
hevonen, yksi hevonen
meillä oli halloweenbileet keskiviikkona! koska meikä diggailee naamioitumisesta, voitte kuvitella että olin aika älyttömästi fileissä. oon aina pienestä asti haaveillu olevani heppa, joten
baari-illasta ei sitte sen enempää, nukahdin taas vessaan ja tapasin varmaan mun suojelusenkelin ihmishahmossa.
krapulaani nautin sipsipitsaa........ ehkä kamalinta ikinä.
tunnisteet:
bileet bileet,
heppaaa,
naamioituminen,
naula päässä,
suoritukset
09 marraskuuta 2011
hiljaisuus
silloin tällöin tiskiin iskee vanha tuttu tunne
että mitä helvettiä mä täällä teen
kotikaupungin katujen hiljaisuus kuin hauta
ropisee kuin iskut julma sadesää
vaan kun itse kääntyi katsoi elämäänsä risaa
kysyi kaikken vaikeimman kysymyksen
ja myönsi: enää mistään mitään tiedä en
hiljaisuus, koska
koulu
koulu
koulu
(kalja)
että mitä helvettiä mä täällä teen
kotikaupungin katujen hiljaisuus kuin hauta
ropisee kuin iskut julma sadesää
vaan kun itse kääntyi katsoi elämäänsä risaa
kysyi kaikken vaikeimman kysymyksen
ja myönsi: enää mistään mitään tiedä en
hiljaisuus, koska
koulu
koulu
koulu
(kalja)
25 lokakuuta 2011
koirani arska
arska, arskis, parskis, arskan parska, rontti; oikeelta nimeltään tendance arany. piskille tuli tänään mittariin neljä vee, eikä vieläkään näy merkkiä siitä että jotain järkeä ois tullu päähän, päinvastoin. tyyppi hyppii edelleen tasajalkaa jos näkee jotain siistiä, kuolaa, vouhkaa ja sen saa huijattua syömään kurkkua. se tulee tökkimään jos sillä on nälkä tai muuta asiaa, se onnistuu kaatamaan mut pyöriessään jaloissa, se tahtoo osallistuu kaikkeen ja olla aina mukana. sen aamu ei lähde käyntiin ilman tiettyjä rutiineja. se könyää sohvalle viereen ja näyttää onnelliselta. joskus mä mietin et se ymmärtää kaiken mitä mä sanon sille ja joskus mä mietin että se ei ymmärrä kyllä yhtään mistään mitään.
maailman paras koira se on jokatapauksessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)